TKI-toimijat valokeilassa – Kuulolaakso
Mitä kuuluu Kuulolaakso?
Miltä maailma kuulostaa, kun kuulokoje ei toimikaan optimaalisesti? Entä kun ympärillä on yhtä aikaa puhetta, liikenteen huminaa ja taustamelua? Mitä jos alentuneen kuulon takia sosiaaliset suhteet kaventuvat? Maailmanlaajuisesti yli 480 miljoonaa ihmistä kärsii kuntoutusta vaativasta kuulonalenemasta, ja määrän ennustetaan nousevan yli 900 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä väestön ikääntymisen myötä (WHO). Hoitamaton kuulonalenema aiheuttaa jo nyt yhteiskunnalle arviolta 950 miljardin Yhdysvaltain dollarin vuotuiset kustannukset muun muassa sosiaalisen eristäytymisen ja mielenterveysvaikutusten kautta, ja se on myös merkittävin yksittäinen muistisairauksien riskitekijä, johon voidaan vaikuttaa.
Suomessa kuulonaleneman yleistymisestä huolimatta audiologian ja audiosignaalinkäsittelyn osaaminen ja yritysvetoinen tuotekehitys ovat vielä vähäisiä. Väestön ikääntyminen ja kuulokkeiden käytön lisääntyminen kasvattavat tarvetta kehittyneille teknologisille ratkaisuille niin kuulon kuntoutuksessa kuin laajemmin signaalinkäsittelyssä. Ilman uusia innovaatioita terveydenhuollon resurssipula syvenee ja palveluiden saavutettavuus – erityisesti etänä ja kasvukeskusten ulkopuolella – heikkenee. Tämä luo merkittävän liiketoimintamahdollisuuden ja tekee teemasta ajankohtaisen myös toimijoille, joiden osaaminen on tähän asti keskittynyt muihin biosignaaleihin. Pohjois-Savossa on vahvaa poikkitieteellistä potentiaalia, jota ei ole vielä täysimääräisesti hyödynnetty vastaamaan kansainvälisesti kasvavaan tarpeeseen.
Kuulolaakso on Itä-Suomen yliopiston käynnistämä, EU:n osarahoittama TKI-hanke, jossa rakennetaan Savilahden kampukselle ainutlaatuinen kuulontutkimuslaboratorio ja sen ympärille tiivis kuulonhuollon innovaatioekosysteemi. Tavoitteena on parantaa kuulonhuollon palveluja, kehittää uusia teknologisia ratkaisuja ja ennen kaikkea tukea ihmisten arkea ja elämänlaatua.
Kuulolaakso on Towards Better Hearing -tutkimusryhmän projekti. Tämä tutkimusryhmä on työskennellyt aktiivisesti Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuodesta 2008 lähtien. Ryhmän muodostaa moniammatillinen tiimi, joka tekee yhteistyötä tutkijoiden ja yritysten kanssa kansainvälisesti. Mukana on lääkäreitä sekä tekniikan ja fysiikan alojen ammattilaisia.
TKI-infrastruktuuri, joka tuo arjen laboratorioon
Kuulolaakson taustalla on havainto, joka on monelle kuulonhuollon parissa työskentelevälle tuttu: perinteiset, äänieristetyt tutkimustilat eivät vastaa todellisia kuuntelutilanteita eivätkä siten kerro koko totuutta siitä, miten kuulonalenema tai kuulokojeet toimivat arjessa.
”Realistisissa ääniympäristöissä, joita täällä voidaan luoda, on mahdollista saada tarkempaa tietoa kuulon tilanteesta ja tulevaisuudessa kuntoutusta voidaan paremmin mitoittaa sen perusteella. Usein ensimmäiset haasteet kuulemisessa tulevat juuri meluisissa ympäristöissä”, kertoo hanketta johtava Ville Saari.
Kuulolaakso vastaa tähän puutteeseen yhdistämällä tutkimuksen, kliinisen työn ja yritysyhteistyön saman katon alle. Savilahden kampus ja Itä-Suomen yliopisto tarjoavat tähän luontevan ympäristön, jossa eri tieteenalat ja toimijat kohtaavat arjessa.
Hankkeen keskiössä on Savilahteen rakennettu kuulolaboratorio, jonka erityispiirre on realistiset ääniympäristöt. Laboratoriossa voidaan simuloida esimerkiksi katuympäristöjä, ravintoloita tai muita arjen äänimaisemia, joissa kuuloa todella tarvitaan.
”Tämä avaa täysin uusia mahdollisuuksia niin tutkimukselle kuin tuotekehitykselle. Kuulokojeita, diagnostiikkamenetelmiä ja digitaalisia ratkaisuja voidaan arvioida tilanteissa, jotka muistuttavat oikeaa käyttötilannetta, käyttäjälähtöisesti ja yksilölliset kuulohaasteet huomioiden”, projektikoordinaattori Jaana Hyytiäinen jatkaa.
Laboratorio on suunniteltu palvelemaan laajaa asiakaskuntaa: tutkijoita, kliinisiä toimijoita sekä yrityksiä, jotka kehittävät kuulonhuollon ratkaisuja. Tavoitteena ei ole vain testata olemassa olevia teknologioita, vaan synnyttää myös kokonaan uusia.
Kuulolaakson hankejohtaja Ville Saari sekä projektikoordinaattori Jaana Hyytiäinen.
Uuden rakentamista ja yhteistyötä
Kuulolaakso-hanke käynnistyi virallisesti vuoden 2025 alussa. Laboratorion suunnittelu valmistui saman vuoden huhtikuussa, ja rakennustyöt heinäkuussa ja laboratorion kalustaminen on pääosin valmis.
”Kuulolaaksoon on tulossa myös EEG-laitteisto, jonka avulla aivotoimintaa voidaan mitata erilaisissa ääniympäristöissä. Tämä mahdollistaa sen, että samoja realistisia äänimaisemia voidaan hyödyntää entistä tarkemmin sen tutkimiseen, miten aivot reagoivat esimerkiksi äänen suuntaan, voimakkuuteen ja vaihteluun. Tutkimuksen kohteena ei ole vain se, kuullaanko ääni, vaan myös se, minkälaisia vasteita aivoissa kuuntelu aiheuttaa. Vaikka kuulo olisi perinteisten mittausten mukaan suhteellisen normaali, voi kuuleminen tuottaa haasteita. Juuri tähän puoleen EEG-mittaukset voivat tuoda uutta tietoa”, Saari kertoo.
Hankkeen arjesta vastaavat Saaren lisäksi projektikoordinaattori Jaana Hyytiäinen sekä hankeassistentti Juulia Hassinen. Kuulolaakson toimintaan kuuluvat tiiviisti myös työpajat, joissa yhteiskehittäminen yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa on keskiössä.
”Työpajat ovat meille todella tärkeitä. Niissä ei vain esitellä valmista, vaan rakennetaan yhdessä sitä, millainen Kuulolaakso tulevaisuudessa on”, Hyytiäinen kuvaa.
”Yliopistolla on keskeinen rooli alueen tulevaisuuden kannalta, sillä täällä koulutetaan muun muassa lääkäreitä ja diplomi-insinöörejä. On erittäin tärkeää, että alueella on opiskelijoita ja että saamme heitä mukaan myös laboratorion toimintaan. Tällä hetkellä käynnissä on opiskelijaprojekti yhteistyössä teknillisen fysiikan laitoksen kanssa, jossa kolme opiskelijaa tekee projektitöitään. Projektissa hyödynnetään esimerkiksi akustista mallinnusta ja simulaatioita sekä toteutetaan suuntakuuloon liittyviä kokeita. Näihin liittyen on myös valmisteilla videoprojekti yhteistyössä Iisalmen kaupungin kanssa”, Saari sanoo.
Lisäksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella on keskeinen rooli Kuulolaakson toiminnassa, sillä sen kautta tavoitetaan tutkimuksiin osallistuvia henkilöitä. Professori Aarno Dietzin ja hänen tiiminsä pitkäjänteinen työ kuulon tutkimuksen parissa sekä tiivis yhteistyö Kuulolaakson kanssa ovat johtaneet TrueHear-innovaation syntyyn. Sen avulla kuka tahansa voi mitata omaa kuuloaan itse arkea muistuttavissa tilanteissa – esimerkiksi arvioida, kuinka hyvin keskustelu onnistuu kahvilan taustahälyssä. Aarno Dietz vastaanotti työstään tammikuussa 2026 Pohjolan lääketieteen innovaatiopalkinnon.
”Käynnissä on myös laboratorioon liittyvää pilottitutkimusta ja tutkimuksia on tulossa myös lisää. Tutkimuksissa päästään aidosti testaamaan laboratoriotilaa ja havainnoimaan, mikä toimii ja mitä pitää vielä kehittää”, Saari juttelee.
Kuulolaaksossa on menossa myös osaamistarvekartoitus, jonka tavoitteena on tunnistaa, millaista osaamista alueen yritykset tarvitsevat ja mitä valmiuksia niiden toiminnan kehittäminen edellyttää. Samalla kartoitetaan hyvinvointialueen ja yliopiston näkemyksiä siitä, millaista asiantuntemusta kuulon tutkimuksen ja siihen liittyvien innovaatioiden edistäminen vaatii. Näiden havaintojen pohjalta voidaan tulevaisuudessa kehittää kohdennettua koulutusta – aluksi esimerkiksi yksittäisiä kursseja ja myöhemmin mahdollisesti myös kokonaisia koulutusohjelmia, jotka tukevat alan osaamisen pitkäjänteistä vahvistamista.
Keskeinen osa kehitystyötä on myös yhteistyö Itä-Suomen biopankin kanssa. Biopankkiin on jo kerätty veri- ja solunäytteitä, ja tavoitteena on tulevaisuudessa liittää tähän kokonaisuuteen myös kuuloon liittyvää tutkimusdataa. Näin voitaisiin muodostaa laajempi, systemaattisesti koottu tietovaranto, joka yhdistää eri lähteistä kerättyä tutkimustietoa. Tällä hetkellä esimerkiksi sairaalan kuulotutkimusten tulokset tallentuvat erillisiin järjestelmiin, mutta biopankin kautta data voisi olla hallitusti ja luvanvaraisesti tutkijoiden ja yritysten hyödynnettävissä. Tämä loisi merkittäviä uusia mahdollisuuksia tutkimukselle, datan yhdistelylle ja uusien innovaatioiden kehittämiselle.
Yritykset aktiivisesti mukana
”Yritysyhteistyö on Kuulolaakson keskeinen kulmakivi. Hanke tarjoaa erityisesti arvoa yrityksille, jotka kehittävät kuulonhuollon teknologioita, digitaalisia ratkaisuja tai ääneen liittyviä sovelluksia. Tutkimus- ja tuotekehitysmahdollisuuksista kannattaa kysyä suoraan meiltä. Me autamme kyllä eteenpäin”, Saari ja Hyytiäinen vinkkaavat.
Yksi kiinnostava yritysesimerkki on Genelec Oy, kansainvälisesti tunnettu audiolaitteiden valmistaja. Ääni- ja terveysteknologian yhdistäminen avaa uusia näkymiä niin diagnostiikkaan kuin käyttäjäkokemuksen kehittämiseen.
”Genelecin ääniosaaminen voi tuoda uusia ulottuvuuksia kuulodiagnostiikkaan ”, Hyytiäinen avaa.
Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian näkee Kuulolaakson esimerkkinä siitä, miten yritykset voivat kantaa yhteiskunnallista vastuuta ja samalla rakentaa uutta liiketoimintaa.
Kuulolaakson kuuntelutila, joka on varustettu ympyrään asetetuilla kaiuttimilla.
Laboratorion monitorointitilassa voidaan seurata kuuntelutilassa tapahtuvaa tutkimusta.
Rahoitus mahdollistaa pitkäjänteisyyden
Kuulolaakso saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), ja hanke kestää syksyyn 2026 saakka. Rahoitus ei kohdistu vain yksittäisiin kokeiluihin, vaan mahdollistaa pysyvän infrastruktuurin ja toimintamallien rakentamisen.
Tavoitteena on, että Kuulolaakso elää ja kehittyy myös hankekauden jälkeen osana Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion alueen kuulonhuollon ekosysteemiä.
Vaikuttavuutta ihmisestä ekosysteemiin
Kuulolaakson pitkän aikavälin vaikuttavuus ulottuu yksittäisestä käyttäjästä laajempaan terveysalan ekosysteemiin. Varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy voivat ehkäistä kuulovikojen seurannaisvaikutuksia, kuten sosiaalista eristäytymistä tai kognitiivisia haasteita.
Samalla hanke tukee alueellista kasvua ja vahvistaa Kuopion ja Savilahden asemaa kansainvälisesti kiinnostavana kuulonhuollon ja terveysteknologian keskittymänä. Kuopio Health toimii tässä tärkeänä yhteistyön mahdollistajana ja sillanrakentajana eri toimijoiden välillä.
Kuulolaakson toiminta kehittyy vielä, mutta sen suunta on selvä. Kun tutkimus, kliininen työ ja yritykset kohtaavat aidosti, syntyy ratkaisuja, joilla on merkitystä, ei pelkästään laboratorioissa, vaan ihmisten arjessa.
”Onnistumisen hetki on se, kun näemme kehitettyjen ratkaisujen parantavan oikeasti jonkun arkea”, Hyytiäinen päättää.
Yhteystiedot:
Ville Saari, Hankejohtaja, Kliinisen lääketieteen yksikkö, Lääketieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta, ville.saari@uef.fi
Aarno Dietz, Professori, Kliinisen lääketieteen yksikkö, Lääketieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta, aarno.dietz@uef.fi
Jaana Hyytiäinen, Projektikoordinaattori, Kliinisen lääketieteen yksikkö, Lääketieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta, jaana.hyytiainen@uef.fi
Juulia Hassinen, Projektiassistentti, Kliinisen lääketieteen yksikkö, Lääketieteen laitos,, Terveystieteiden tiedekunta, juulia.hassinen@uef.fi
Kuulolaakso-hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja kestää lokakuusta 2024 syyskuuhun 2026, tiiviissä yhteistyössä Kuopio Healthin ja alueellisten yritysten kanssa. Kuulolaakso-hanke on osa Itä-Suomen yliopiston kuulonhuollon innovaatioekosysteemiä, ja sen tavoitteena on parantaa kuulonhuollon palveluita uusilla teknologisilla ratkaisuilla. Hankkeessa kehitetään uusia diagnostiikkamenetelmiä ja kuulokojeita, jotka perustuvat uusimpaan tutkimukseen ja teknologiaan tukemaan yksilöllistä hoitoa ja parantamaan potilaiden elämänlaatua.