Tietoaltaiden tilannekuvat-Pohjois-Savon hyvinvointialue

Tietoaltaat ovat tiedon säilytyspaikkoja, joihin kerätään ja tallennetaan keskitetysti erityyppistä tietoa edelleen jalostettavaksi. Terveydenhuollon alalla ne ovat keskeinen työkalu tietoon perustuvassa päätöksenteossa, vaikuttavuuden lisäämisessä sekä tieteellisen tutkimuksen ja innovaatioiden tukemisessa. Niihin sisältyy myös kasvavaa kaupallista mielenkiintoa. Vaikka hyvinvointialueiden ylläpitämien tietoaltaiden merkitys on jo nyt tärkeä ja alati kasvava, on niistä lopulta saatavissa niukasti tietoa julkisista lähteistä. Jotta tietoa olisi paremmin saatavilla, päätettiin HYTKI-hankkeen (Hyvinvointi- ja terveysdatan kansallinen innovaatio­ekosysteemi) toimesta järjestää aiheesta webinaari. Webinaarin tavoitteena oli lisätä ymmärrystä terveystietoaltaista sekä toimia kutsuna yhteistyöhön niihin liittyvien ongelmien ja haasteiden ratkaisemiseksi. Webinaarin otsikko oli ’Hyvinvointialueiden tietoaltaiden tilannekuva’ ja se toteutettiin 1.6.2023 Kuopio Healthin tuottamana. Webinaarin jälkeen sen esityksistä päätettiin tehdä blogisarja, jotta sen sisällöstä tallentuisivat keskeiset pääkohdat julkisesti saataville. Tässä blogisarjan neljännessä osassa keskitytään Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietoaltaaseen.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietoaltaan tilannekuvan esitteli raportointipäällikkö Tiina Siponen. Tietoaltaan organisoinnista vastaa useampi toimiala. Strategian ja kehittämisen toimialan Asiantuntijayksikkö vastaa tiedolla johtamisen tiekartasta, tarpeiden priorisoinnista ja kansallisten vaatimusten seurannasta. Samaan toimialaan kuuluva Tietohallinto vastaa sopimushallinnasta, tietoturvalinjauksista ja yleisestä tietoarkkitehtuurista. Niin ikään Strategian ja kehittämisen toimialaan kuuluva Tutkimuspalveluiden yksikkö ohjeistaa tieteellisen tutkimuksen ja yritysyhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä. Talouspalveluiden toimiala puolestaan vastaa tietovaraston ja tietoallasratkaisujen kehittämisestä ja hyödyntämisestä. Tähän toimintaan liittyvät esimerkiksi raportointi ja raporttien ylläpito, erilaiset tietopoiminnat ja Findata-pyynnöt. Lisäksi julkisomisteinen inhouse-yhtiö Istekki Oy vastaa tietoallasalustasta ja teknisestä ylläpidosta.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on tällä hetkellä käytössä kaksi rinnakkaista tietoallasratkaisua. Tulevaisuudessa varsinaiseksi tietoaltaaksi muuttuva kokonaisuus on kehitetty vuonna 2022 tiedolla johtamisen projektissa. Sen tekninen ratkaisu on kehitetty yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen Pirhan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen kanssa. Siinä on korkeatasoinen henkilötietojen anonymisointi, moderni monikerrosratkaisu ja uusi tietojen mallintamismetodi. Tietoallas sisältää perusterveydenhuollon dataa Pegasos-tietojärjestelmästä, erikoissairaanhoidon dataa Uranus-tietojärjestelmästä, henkilöstöhallinnon tietoja, laskutustietoja sekä avointa dataa. Ajantasaisen tiedon käyttö vaatii vielä teknistä kehitystyötä, eikä esimerkiksi aineistojen latausten suorituskyky ole vielä riittävällä tasolla. Raporttien suorituskyvystä käyttäjillä ei ole vielä kokemusta.

Varhaisempi, aikanaan Sitran Isaacus-hankkeen yhteydessä vuonna 2017 alulle pantu ja myöhemmin uudistettu Cassi-tietoallas on myös edelleen tuotannollisessa käytössä Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Se pitää sisällään tietoja useista erikoissairaanhoidon asiakas- ja potilastietojärjestelmän eri lähteistä. Data koostuu esimerkiksi leikkaussalitoiminnan, tehohoidon, laboratoriotutkimusten, sädehoidon, kuvantamisen, laskutuksen, talouden, potilaskertomustekstien ja laaturekisterien tiedoista. Cassia käytetään erityisesti tietopyynnöissä ja se on joustava paikka uusien tietolähteiden luomiselle. Siinä käytössä myös ei-tuotannollisia raportteja. Cassi soveltuu hyvin palvelemaan tieteellistä tutkimusta. Sen yhteyteen onkin luotu sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käyttöön liittyvän lain mukainen tietoturvallinen käyttöympäristö ’T3 Tutkijan työtila’. Kyseisen käyttöympäristön auditointi oli erittäin työläs ja vaativa prosessi. Tieteellistä tutkimusta palvelee myös Itä-Suomen Biopankin data, jolle tietoaltaassa on varattu oma alueensa.

Näiden kahden tietoaltaan lisäksi hyvinvointialueella on perinteisiä ns. ’on-premises’ -tietovarastoja. Niihin jää data, joka on olennaista mittaritietoa tai jonka käyttöön tarvitaan erityisen hyvä suorituskyky. Esimerkkinä tällaisesta datasta on Valtiokonttorin talousraportointi. Vaikka ’on-premises’ -tietovarastojen käyttöä pyritäänkin minimoimaan, niillä on oma selkeä käyttötarkoitus, jota pilvipalvelut eivät pysty korvamaan.

Tietoarkkitehtuurin selkeyttäminen on prioriteeteissa korkealla, mutta työ jatkuu vielä pitkään. Erilaiset täsmäytykset, tarkistelut, määrittelyt ja selvittelyt vievät paljon työaikaa tietoarkkitehtuurin jatkokehityksestä. Myös DigiFinlandin vähimmäistietovaatimukset ohjaavat hyvinvointialueiden raportointia ja tietotuotantoa, sitoen näin resursseja muusta kehitystyöstä. Lisäksi Findatan tietopyyntöjen määrä kasvaa ja ne monimutkaistuvat, mikä vaatii enemmän työtä ja parempaa datamallinnusta.

Tulevaisuudessa Pohjois-Savon hyvinvointialueen suunnitelmissa on edetä kohti vain yhtä käytössä olevaa tietoallasratkaisua. Tästä poikkeuksena on pieni ’on-premises’ -tietovarasto, jota käytetään rajatusti kriittiseen sisältöön. Tulevaisuudessa on käytössä eri tarpeisiin useampia tiedon mallinnuksia, joiden ylläpito ja laadunvarmistus on mahdollisimman automaattista. Tietoaineistot on kuvattu ja tutkijat hyödyntävät näitä tietopyynnöissään. Kehittäminen ja tarpeiden priorisointi on hyvin hallittua ja eri tapauksiin on olemassa selkeä prosessi. Yleisenä vaatimuksena kehitystyön onnistumiselle on, että johdon ymmärrys tietoympäristön kehittämiseen liittyvistä peruslainalaisuuksista on korkealla tasolla ja se on sitoutunut kehittämisen tiekarttaan.

Toiveena kansallisen ohjauksen suuntaan on, että ohjaus olisi aiempaa ennakoidumpaa. Kansallisen ohjauksen pitäisi olla myös nykyistä paremmin sopusoinnussa tiedon tuottajan näkökulmien ja hyötyjen kanssa. Toiveissa olisi myös, että eri alueiden tietoallastoimijoiden kesken toimisi ryhmiä, jotka sopisivat yhteisistä terveysdatan kirjaamiskäytännöistä. Näin saataisiin kansallisesti aito vertailtavuus eri alueiden ja toimijoiden välillä.

HYTKI-hanke

Hyvinvointi- ja terveysdatan kansallinen innovaatio­ekosysteemi (HYTKI) on terveysdatan puolestapuhuja, joka edistää terveys- ja hyvinvointialan datapohjaista innovaatiotoimintaa. Sen tärkein tehtävä on tuoda yhteen aiheen ympärillä toimivat ihmiset ja yhteisöt pohtimaan terveysdatan vaikuttavaa ja vastuullista hyödyntämistä. HYTKI-hanketta koordinoi Oulun yliopisto. Hanketta toteuttamassa ovat BusinessOulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, CEMIS, Kuopio Health, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Turku Science Park. Hankkeelle on myönnetty TEM:n alueiden välisen temaattisen verkostoyhteistyön rahoitusta vuoden 2023 loppuun saakka. Rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto.