Tietoaltaiden tilannekuvat-Pohde

Tietoaltaat ovat tiedon säilytyspaikkoja, joihin kerätään ja tallennetaan keskitetysti erityyppistä tietoa edelleen jalostettavaksi. Terveydenhuollon alalla ne ovat keskeinen työkalu tietoon perustuvassa päätöksenteossa, vaikuttavuuden lisäämisessä sekä tieteellisen tutkimuksen ja innovaatioiden tukemisessa. Niihin sisältyy myös kasvavaa kaupallista mielenkiintoa. Vaikka hyvinvointialueiden ylläpitämien tietoaltaiden merkitys on jo nyt tärkeä ja alati kasvava, on niistä lopulta saatavissa niukasti tietoa julkisista lähteistä. Jotta tietoa olisi paremmin saatavilla, päätettiin HYTKI-hankkeen (Hyvinvointi- ja terveysdatan kansallinen innovaatio­ekosysteemi) toimesta järjestää aiheesta webinaari. Webinaarin tavoitteena oli lisätä ymmärrystä terveystietoaltaista sekä toimia kutsuna yhteistyöhön niihin liittyvien ongelmien ja haasteiden ratkaisemiseksi. Webinaarin otsikko oli ’Hyvinvointialueiden tietoaltaiden tilannekuva’ ja se toteutettiin 1.6.2023 Kuopio Healthin tuottamana. Webinaarin jälkeen sen esityksistä päätettiin tehdä blogisarja, jotta sen sisällöstä tallentuisivat keskeiset pääkohdat julkisesti saataville. Tässä blogisarjan kolmannessa osassa kerrotaan Pohteen eli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen tietoaltaan tilannekuvasta. 

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen tietoaltaan tilannekatsauksen antoi Pohteen tietopalvelupäällikkö Marja Vesa. Hyvinvointialueen aloittaessa toimintaympäristöä voi kuvata sirpaleiseksi. Hyvinvointialueelle yhdistyi 19 sote-organisaatiota (5 kuntayhtymää ja 14 kuntaa) ja kaksi pelastuslaitosta. Toimipisteitä on yli 800 maantieteellisesti laajalla alueella. Siirtymäajan yksi suurimmista haasteista on useiden järjestelmien ristiin käyttäminen sekä niiden käyttöoikeuksien ja tunnusten ylläpito.

Yhtenä Pohjois-Pohjanmaan tärkeimmistä kehityshankkeista ennen hyvinvointialueuudistusta oli vuosina 2020-2021 toteutettu POPsote-hanke. Tiedolla johtamiseen liittyen tässä hankkeessa tunnistettiin useita eri haasteita, joihin on pyritty vastaamaan. Esimerkkinä tunnistetuista haasteista oli perusterveydenhuollon tietojen siirto ja yhdenmukaistaminen useiden rekisterinpitäjien tilanteessa, mikä oli hidasta ja vaati useita korjauskierroksia. Uusien teknologiaympäristöjen pystytykset vaativat paljon selvitystyötä ja erityisesti tietoturva- ja tietosuojanäkökulmat vaativat eri tahojen konsultaatioita ja runsaasti resursseja. Eri rekisteritietojen yhdistäminen oli hankalaa, koska aineistoissa ei välttämättä ollut yhdistävää avainta. Lainsäädäntökään ei vielä hankkeen aikana tukenut koko sote-tietopohjan yhdistämistä. Lisäksi toteutustehtävät vaativat paljon asiantuntijaostopalveluita ja toteutusten aikataulut tulivat näin ollen riippuvaiseksi myös toimittajista. Näihin haasteisiin on pystytty vastaamaan kohtuullisen hyvin. Hankkeessa osoitettiin, miten eri tietolähteet ovat hyödynnettävissä, vaikka vaativatkin uusia teknologioita, uudenlaista osaamista ja visualisoitua raportointia. Hankkeessa myös havaittiin, että tiedon laatu on ehdoton edellytys tiedolla johtamiselle. Kaiken kaikkiaan työn aikana kertyneet opit ja tulokset loivat hyvän pohjan tiedolla johtamisen jatkokehittämiselle Pohjois-Pohjanmaalla.

Tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelujen tietojohtamista kehitetään tiedolla johtamisen teknologisilla ratkaisuilla. Sote-palvelujen kokonaisuuden johtaminen ja ohjaaminen on nykyisellään haastavaa, sillä alueella on käytössä useita järjestelmiä ja heikosti keskenään vertailtavaa tietoa. Yhteinen teknologinen pohja tiedolla johtamiselle mahdollistaa kuitenkin muun muassa asiakas- ja palveluohjauksen eri sote-palvelujen tuottajien kesken. Toimenpiteet ovat vahvasti sidoksissa tietojohtamisen kansalliseen kehitystyöhön ja DigiFinlandin hankkeisiin, joissa määritellään kansallisesti hyvinvointialueen järjestäjän vähimmäistietosisältöjä ja muita suosituksia. Kehittämiselle ollaan luomassa tiekartta seuraaville kolmelle-viidelle vuodelle, jotta voidaan hallita suuren organisaatio- ja toimintamuutoksen rinnalla kulkeva suuri tekninen muutos.

Suomen eri hyvinvointialueiden tietojen vertailukelpoisuutta sekä alueellisen ja kansallisen tietopohjan yhteensopivuutta pyritään lisäämään DigiFinland Oy:n ohjauksen kautta. DigiFinlandin vähimmäistietosisältöihin liittyvä ohjaus pohjautuu pitkälti palvelun järjestäjän tiedolla johtamisen tarpeisiin. Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää pitää erityistä huolta operatiivisen johtamisen näkökulmasta eli palvelun tuottamisen tasolla syntyvän tietopohjan laadukkaasta rakentamisesta. Pohteen tiedolla johtamisen prioriteettina pitäisikin olla palvelutuotannon johtamisen tukeminen rakentamalla kattava, laadukas ja helposti hyödynnettävä tietopohja palvelutuotanto- ja tukijärjestelmien tiedoista. Palvelutuotannon tietopohjan ollessa kunnossa pystytään käytössä olevaa tietopohjaa rikastamaan esimerkiksi asukas- ja väestötietolähteistä sekä muista ulkoisista lähteistä tulevilla tiedoilla.  Palvelutuotannon tietopohjan hyvä laatu takaa myös palvelutuotannon datan paremman jalostamisen palvelemaan järjestämistahon tietotarpeita. Samalla eri hyvinvointialueiden vertailu ja arviointi sekä valtion tason ohjaus muuttuu tarkemmaksi ja vaikuttavammaksi.

Marja Vesa kuvasi Pohteella vuonna 2023 käytössä olevat tietojärjestelmät, integraatioalustat ja työvaiheet. Kokonaisuutta voidaan kuvata monimutkaiseksi ja monimuotoiseksi. Esimerkiksi perusterveydenhuollossa Pohteella on käytössä samanaikaisesti kolme eri tietojärjestelmää. Moninaisten järjestelmien ja kerrosten vuoksi tietoaltaaseen liittyvästä työstä noin 80 % liittyy ”konepellin alla” tehtävään työhön eli hankintaprosesseihin, tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen, tiedon varastointiin, aineiston esikäsittelyyn ja tietomallinnukseen. Loput 20 % työosuudesta liittyy tiedon näkyväksi tekemiseen raportoinnin toteutusten muodossa.

Tällä hetkellä hyvinvointialueen eri toimialoille on onnistuttu luomaan varsin hyvät raportoinnin työkalut huolimatta siitä, että joitain hätäratkaisuja on siirtymävaiheen aikana jouduttu tekemään. Kehittämisen priorisointi on nyt siinä, että kaikki talouteen, henkilöstöhallintoon ja toimintaan liittyvä tieto olisi mahdollisimman pitkälti organisaatioriippumattomassa mallissa hyvinvointialueen tehokasta tiedolla johtamista varten. Tämän kehitystyön rinnalla edistetään myös tietoaltaan parempaa hyödynnettävyyttä tutkimustoiminnan tarpeisiin.

HYTKI-hanke

Hyvinvointi- ja terveysdatan kansallinen innovaatio­ekosysteemi (HYTKI) on terveysdatan puolestapuhuja, joka edistää terveys- ja hyvinvointialan datapohjaista innovaatiotoimintaa. Sen tärkein tehtävä on tuoda yhteen aiheen ympärillä toimivat ihmiset ja yhteisöt pohtimaan terveysdatan vaikuttavaa ja vastuullista hyödyntämistä. HYTKI-hanketta koordinoi Oulun yliopisto. Hanketta toteuttamassa ovat BusinessOulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, CEMIS, Kuopio Health, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Turku Science Park. Hankkeelle on myönnetty TEM:n alueiden välisen temaattisen verkostoyhteistyön rahoitusta vuoden 2023 loppuun saakka. Rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto.