Tavoitteena parempi muistiterveys ja kestävämpi sote
Suomessa on arvion mukaan noin 200 000 muistisairasta ihmistä ja vuosittain uusia diagnooseja tehdään yli 14 000. Muistisairaudet ovatkin uusi kansantauti. Muutamia vuosikymmeniä on käyty keskustelua siitä, miten verovaroin rahoitetusta tutkimuksesta saataisiin tehokkaammin jalostettuja innovaatioita ja uutta liiketoimintaa. Uudessa Sitran osarahoittamassa hankkeessa tavoitteena on suunnitella muistiterveyden datalähtöinen ja tulosperusteinen toimintamalli. Kuopio Healthin kokoamassa hankkeessa ovat mukana Gesund Partners sekä Itä-Suomen yliopisto.
Tavoitellun vaikuttavuuden tuottamisessa apuna modernit teknologiat ja asiakaslähtöinen palvelumuotoilu
Muistiterveys ja erityisesti sen heikkeneminen ovat ikääntyvän Suomen isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, joihin hyvinvointialueilla ei ole hyviä vastauksia valmiina. Hoito- ja hoivatyön osaajapula kärjistyy edelleen, kun hoidettavien määrä kasvaa. Jos palvelutarpeen kasvusta ei selvitä kunnialla, voiko sen juurisyihin vaikuttaa? Vastaus on, kyllä voi. THL:n koordinoiman FINGER-tutkimuksen päätuloksena oli, että muisti- ja tiedonkäsittelytoimintojen heikentyminen oli vähäisempää elintapaohjausryhmässä kahden vuoden jälkeen. Ero näkyi kaikissa tutkituissa osa-alueissa: toiminnanohjauksessa, prosessointinopeudessa sekä vaativissa muistitehtävissä.
Tutkimusasetelmat eivät yleensä ole sellaisenaan siirrettävissä arkielämän olosuhteisiin, mutta tutkitun vaikuttavuuden aikaansaaminen useimmiten on. Moderneja teknologioita ja asiakaslähtöistä palvelumuotoilua soveltaen voitaisiin onnistua tavoitellun vaikuttavuuden tuottamisessa hyvinkin tehokkaasti ja kustannuksia säästävästi.
Vaikuttavaa ennaltaehkäisyä muistisairauksien kasvavan tautitaakan hallintaan
Gesund Partnersilla iloitaan yhdessä Pohjois-Savon kumppaneiden kanssa ideoidusta ja nyt vauhdilla toteutusta kohti etenevästä suomalaisten muistiterveyteen keskittyvästä ohjelmasta. Yrityksellä on aikaisempaa kokemusta tulosperusteisten väestöterveysohjelmien muotoilusta ja vaikuttavuussijoituksista niiden mahdollistajina.
”Tavoitteenamme on, että vuoden 2024 alusta Pohjois-Savossa käynnistyisi kansalliseksi tähtäävän ohjelman ensimmäinen pilottivaihe”, kertoo Gesund Partnersin Strategy Director, Partner, Tatu Laurila.
Myös Kuopio Health kokee tärkeäksi hankkeen, joka tukee terveydenhuollon muutosta ennakoivampaan suuntaan. Tavoitteena on, että entistä harvempi sairastuisi ja että sairaus ilmenisi nykyistä myöhemmin.
”Samalla opimme Sitran reilun datatalouden sääntökirjan hyödyntämistä, mistä on toivottavasti hyötyä jatkossa koko innovaatioekosysteemillemme. On erityisen hienoa, että tämä hanke yhdistää ekosysteemimme jäseniä konkreettiseen yhteistyöhön”, iloitsee kehityspäällikkö Kimmo Solehmainen.
Itä-Suomen yliopisto on sekä muistisairauksien että vaikuttavuuden tutkimuksen edelläkävijä ja siellä tehdään myös kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta muistisairauksista ja niiden ehkäisystä.
”Tässä hankkeessa meidän on mahdollista tätä tutkimustietoa hyödyntäen rakentaa vaikuttavuusperustainen malli muistisairauksien ehkäisyohjelmalle, joka vähentää myös muiden kansansairauksien riskiä. Terveystalouden näkökulmasta tähän liittyy merkittävä potentiaali sote-kustannusten kasvun hidastamisen näkökulmasta”, kokoaa professori Janne Martikainen.