Syntyykö Suomeen digiterveyden osaamisverkosto?
DigiTerveys-verkosto haluaa olla kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu edelläkävijä, joka lisää kestävää kasvua ja hyvinvointia vauhdittamalla digitaalista murrosta. Hajanaisen yhteistyön sijaan tarkoituksena on synnyttää pysyvää verkostotoimintaa.
Digiterveysverkoston edellytysten rakentajat odottavat jännityksellä, syntyykö Suomeen TEM:n ja STM:n esityksestä digitaalisen terveys- ja hyvinvointiteknologian osaamisverkosto. Rahoitus sekä verkoston lopullinen mittakaava ja muoto ovat vielä ratkaisematta.
Tutkimuksen, yrityssektorin ja terveydenhuoltojärjestelmän edustajien näkemyksiin perustuva raportti alan tarpeista valmistui kesäkuussa ja lokakuussa ehdotukset osaamisverkoston tavoitteista ja tehtävistä. Valmistelussa on mukana sidosryhmiä kaikista viidestä yliopistosairaalakaupungista.
Professori Jarmo Reponen kertoo, että digiterveysverkostossa on linkitetty toimijoita yhteen ja muodostettu yhteistä digiterveyden Suomi-kuvaa.
– Yhteinen tahtotila on vahva pitkäjänteisen verkostoyhteistyön rakentamiselle ja tiedonkulun ja työnjaon parantamiselle, kertoo projektipäällikkö Veera Virta Oulun yliopistosta.
Verkoston visiona on olla kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu edelläkävijä, joka lisää kestävää kasvua ja hyvinvointia vauhdittamalla digitaalista murrosta.
Kansainvälisyys ei suoraan noussut yksittäisten toimijoiden nimeämistä tarpeista. Tähän tarvittaisiin Virran mukaan ajattelutavan muutosta ja motivoitumista lähteä edistämään kotimaista osaamista yhteisenä rintamana.
– Viennin ja kansainvälisen kasvun haasteita taklataan tehokkaammin, jos sitä tehdään tiiviimmässä yhteistyössä muiden kotimaisten toimijoiden kanssa, niin yksityisten kuin julkistenkin, Virta muistuttaa.
Yritysten, tutkijoiden ja hyvinvointialueiden tarpeet
Kansainvälistymisen lisäksi osaamisverkostolle kirjattuja tehtäviä ovat yhteistyöalusta alan osaajille, hyvien käytäntöjen jakaminen, kansalliseen ja kansainväliseen toimintaympäristöön vaikuttaminen ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton edistäminen.
Sidosryhmien tarpeissa on eroja riippuen tulokulmasta ja esimerkiksi yritysten osalta niiden koosta ja kehitysvaiheesta. Yritykset toivovat yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, selkeyttä hanketoimintaan ja tietoa asiantuntijatahoista sekä yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksista.
Tukipalveluiden tarjontaa pitäisi yritysten näkökulmasta selkeyttää ja tuotteistaa paremmin. Esimerkiksi sääntelyn osalta apua kaivataan erityisesti aloittelevissa yrityksissä.
– Yritykset eivät kuitenkaan välttämättä löydä näitä asiantuntijoita tai apu on liian kallista, Virta kertoo.
Hyvinvointialueet toivovat tietoa etenkin digiratkaisuista, hankkeista ja tutkimuksesta. Alueet ovat hyvin eri vaiheissa, sillä osalla toimintatavat, verkostot ja yhteistyömuodot ovat jo pitkällä, toisilla ne ovat vasta muodostumassa.
Hyvinvointialueiden rooli innovaatiotoiminnassa rooli tunnistetaan tarpeelliseksi mutta alihyödynnetyksi.
Tutkijat tarvitsevat puolestaan tukea muun muassa verkostoitumiseen, kumppanuuksien löytämiseen sekä isojen hankkeiden rakentamiseen.
Alun perin ajatuksena oli valita tärkeimmät tutkimuskärjet digiterveysalalle, mutta tutkimusta tehdään digiterveydessä niin laaja-alaisesti, ettei tutkimuskärkiä voida rajata liian tiukasti verkoston toiminnassa.
– Ala on jo niin kypsynyt, ettei voida sanoa, että tärkeimpiä ovat tietyt kolme aihetta Suomessa, Jarmo Reponen kertoo.
Viranomaiset toivovat osaamisverkostolta koordinointia ja konkretiaa, lisäarvon synnyttämistä ja sitoutumista sekä resursseja työlle. Loppuvuodesta 2024 selviää, saako digiverkoston perustaminen rahoitusta budjettiriihessä.
Digitaalisen terveys- ja hyvinvointiteknologian verkoston tarpeita ovat selvittäneet Oulun yliopisto, Oulun Ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Tampereen korkeakoulusäätiö, Kuopio Health, ja Helsinki Partners Oy.
– Tiimissä tehdään työtä yhteisen asian eteen ja välillä unohtuu se, että tulemme eri alueilta. On kuitenkin oleellista, että toimijoita on mukana laaja-alaisesti kansallisen vaikuttavuuden ja uskottavuudenkin takia, Virta sanoo.
Kuva: Innokaupungit.fi