Kuka hyötyy digitaalisista hyvinvointisovelluksista? – Uusi tutkimus valottaa mahdollisia käyttäjäprofiileja
Juuri julkaistussa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin, ketkä todennäköisimmin ottavat käyttöön ja käyttävät aktiivisesti hyvinvointia edistäviä digitaalisia sovelluksia. Pohjois-Savossa toteutetun tutkimuksen perusteella miehillä, työttömillä sekä parempaa elämänlaatua kokeneilla todennäköisyys digitaalisen hyvinvointisovelluksen käytön aloittamiselle oli matalampi kuin verrokkiryhmillä. Innokkaimmin sovellusta olivat valmiita kokeilemaan henkilöt, joiden tyytyväisyys elämään oli alhaisempi ja jotka kokivat enemmän haasteita elämässään.
Vertaisarvioitu tutkimus julkaistiin Journal of Medical Internet Research mHealth and uHealth -lehdessä. Tutkimus toteutettiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa PREWELL-hanketta sekä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Mieliteko-ohjelmaa.
Eri tutkimuksissa on havaittu, että terveelliset elämäntavat ovat yhteydessä mielen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Digitaalisilla elintapainterventioilla, kuten hyvinvointisovelluksilla, voidaan edistää terveellisiä elintapoja ja tarjota tukea hyvinvointia lisääviin arjen valintoihin. Niiden toimivuus kuitenkin vaihtelee yksilöittäin.
– Hyvinvointisovellusten käyttäjien taustatekijöiden, elämäntilanteen ja hyvinvoinnin vaikutuksesta sovellusten käyttöönottoon ja aktiiviseen käyttöön elintapainterventioiden alkuvaiheessa on toistaiseksi vähän tutkittua tietoa. Tarkastelimme tutkimuksessamme näiden tekijöiden roolia sovelluksen käyttöaktiivisuudessa, projektitutkija Hanna Rekola kertoo.
Tutkimuksessa tarjottiin terveellisiä elintapoja edistävä BitHabit-sovellus kahden kuukauden kokeilujaksolle keväällä 2023 kaikille niille, jotka vastasivat elintapoja, elämänlaatua ja hyvinvointia mittaavaan kyselyyn. Pilottia markkinoitiin erityisesti Pohjois-Savossa. Hyvinvointikyselyyn vastasi yhteensä 1 646 henkilöä, joista 863 aloitti BitHabit-sovelluksen käytön.
Tutkimuksessa tunnistettiin kolme erilaista käyttäjäprofiilia
Tutkimuksessa tunnistettiin kolme erilaista käyttäjäprofiilia – hyvinvoivat ei-aktiiviset käyttäjät, huonovointiset ei-aktiiviset käyttäjät ja aktiiviset käyttäjät – sovelluksen käytön aktiivisuuden, elämään tyytyväisyyden sekä raportoitujen elämänhaasteiden ja haittojen perusteella. Tutkimuksen perusteella aktiiviset käyttäjät olivat lähtötilanteessa tyytyväisempiä elämäänsä ja useammin ikääntyneitä kuin nuoria. Lisäksi sosioekonomisilla tekijöillä ja elintavoilla oli yhteys käyttäjäprofiiliin.
Sovellusta käyttivät lopulta aktiivisimmin henkilöt, jotka olivat kyselyn perusteella tyytyväisimpiä elämäänsä, vaikka alhaisempi tyytyväisyys elämään ja vähemmän suotuisat elintavat näyttivätkin lisäävän todennäköisyyttä aloittaa hyvinvointisovelluksen käyttö.
– Tarvitsemme jatkotutkimusta, jotta digitaaliset hyvinvointisovellukset houkuttelisivat laajempaa käyttäjäjoukkoa ja vastaisivat paremmin myös niiden käyttäjien tarpeisiin, joiden elintavat ovat vähemmän suotuisia ja mielen hyvinvointi heikkoa.
Tutkimuksessa arvioitiin kyselyyn vastanneiden ominaisuuksien yhteyttä BitHabit-sovelluksen käyttöönottoon logistisen regressioanalyysin avulla. Käyttäjäprofiilien ja niihin vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen hyödynnettiin k-means-klusterointianalyysiä ja multinomiaalista logistista regressiota.
Artikkelin kuva: Itä-Suomen yliopisto