Digitaalisella terveys- ja hyvinvointiteknologialla tähdätään maailmalle – yhteistyöverkosto vauhdittaa kotimaista innovaatiotoimintaa

Suomi on digiosaamisen kärkimaa ja edelläkävijä digitaalisissa sote-palveluissa. Kansainvälinen menestys edellyttää kuitenkin lisää kotimaista yhteistyötä ja aktiivisuutta EU-tasolla.

Terveys- ja hyvinvointiteknologian laaja kenttä kattaa niin terveystiedon  hyödyntämisen, lääketieteellisen kuvantamisen kuin kuluttajien hyvinvointiteknologian kaltaiset ratkaisut.

– Suomi on terveysteknologian suuri viejä. Kuvantamisen laitteita viedään jo maailmalle. Erityisesti tekoälyn hyödyntäminen on tätä päivää. Alalla kehitetään esimerkiksi kansalaisten kommunikointimahdollisuuksia terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, kertoo terveydenhuollon tietojärjestelmien professori Jarmo Reponen Oulun yliopistosta.

Digitaalisten terveys- ja hyvinvointiteknologioiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi halutaan rakentaa kansallinen avoin ja laaja yhteistyöverkosto, jota digitaalisen terveyden ja hyvinvointiteknologian -hanke valmistelee. Mukaan halutaan tutkimuksen, yrityselämän ja terveydenhuoltojärjestelmän edustajia eri kaupungeista.

– Hankkeessa puhumme kolmikantayhteistyöstä. Eri alueilta on edustettuina tahoja, joilla on yhteys muihin toimijoihin omilla alueillaan. Jatkossa tarvitaan myös tiivistä yhteistyötä viranomaistahojen kanssa. Tämän tyyppinen yhteistyö on tärkeää sekä terveydenhuoltoalan kehittämisen että kaupallisen toiminnan edistämisen näkökulmasta, projektipäällikkö Veera Virta Oulun yliopistosta kertoo.

Alan vaikutustyö tarpeen EU-pöydissä

Osaamisverkoston rakentaminen on yksi Innokaupunkien vetovastuuhankkeista, joilla vauhditetaan kansallista innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä. Oulun yliopisto koordinoi kuuden toteuttajan vetämää ryhmähanketta, jossa laaditaan tiekartta verkostotoiminnalle.

Reposen mukaan alalle tarvitaan vahvemmat ohjausrakenteet ja ajattelutavan muutos. Suomalaisten pitäisi pyrkiä vaikuttaja-asemiin EU-pöydissä.

– Meidän pitäisi olla ajoissa mukana, kun tehdään tietosuojalainsäädäntöä ja terveystiedon käytön mahdollistavaa lainsäädäntöä, jotka ovat jäsenmaita velvoittavia säädöksiä. Kansainvälisten standardien mukaiset tuotteet avaavat uusia kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia yrityksille.

Vaikuttamisen lisäksi hankkeella halutaan myös nopeuttaa hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakamista ja edistää kansainvälisen rahoituksen saamista yhteishankkeille.

­– Tässä hankkeessa valmistellaan ja suunnitellaan verkoston toimintaa, kuten sitä, mitkä ovat korkeakoulujen tutkimuskärjet sekä yritysten ja hyvinvointialueiden tarpeet. Tavoitteena on, että eri toimijat voisivat verkostossa toimiessaan huomioida kansainvälisyyden, Reponen tarkentaa.

Kuuden toimijan ryhmähankkeen toteuttajia ovat Oulun yliopisto, Oulun Ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Tampereen korkeakoulusäätiö, Kuopio Health, ja Helsinki Partners Oy.

Digitaalisen terveyden ja hyvinvoinnin verkoston ja verkostotoimijan perustaminen (STM: selvitys 17.5.2023)

Digitaalisen terveyden ja hyvinvointiteknologian vetovastuuhanke

Toteutusaika: 1.9.2023-31.12.2024

Kokonaiskustannukset: 467 357 €

EAKR- ja valtion tuen määrä:  346 737 €

Yhteystiedot

Projektipäällikkö Veera Virta,
veera.virta(at)oulu.fi
0503409870

Vastuullinen johtaja Jarmo Reponen
jarmo.reponen(at)oulu.fi
0405412718

Innokaupungit saivat vuonna 2022 kaksi miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston varoja ylialueellisiin vetovastuuteemoihin. Innokaupungit toteuttavat EU:n kestävää kaupunkikehittämistä Suomessa.

Digitaalinen terveys on yksi Innokaupunkien kuudesta vetovastuuteemasta. Temaattinen yhteistyö tuo kaupunkien voimavaroja yhteen ja edistää hyvien käytäntöjen leviämistä ja kansainvälistä yhteistyötä ja investointeja. Innokaupungit tukevat innovaatioita, soveltavaa tutkimusta ja kokeiluita. Innokaupungit ovat olemassa luodakseen ihmisille, yrityksille ja muille organisaatioille mahdollisuuksia kehittyä ja kehittää, tulla yhteen ja ideoida.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu 28.11.2023 Innokaupungit.fi-sivustolla