Kansainväliset opiskelijat yllättivät mentorin osaamisellaan – “He ovat ottaneet isoja riskejä päästäkseen tänne”

Kehityspäällikkö Kimmo Solehmainen lähti mukaan mentorointiohjelmaan uteliaisuudesta ja halusta auttaa. Kokemus on ollut antoisa ja nostanut esiin myös vaikeita kysymyksiä kansainvälisten osaajien työllistymisestä Suomessa.

Kuopio Health -yhteisön kehityspäällikkö Kimmo Solehmainen kiinnostui mentoroinnista yhteistyön kautta.

– Yliopisto on yksi tärkeimmistä kumppaneistamme, ja Talent Hub Eastern Finland -toiminta oli tullut tutuksi työryhmien kautta. Kun kysyttiin mukaan mentorointiohjelmaan, halusimme tukea tätä toimintaa, Kimmo kertoo.

Päätös lähteä mukaan oli myös henkilökohtainen.

– En ollut aiemmin ollut mukana mentoroinnissa. Halusin tutustua kansainvälisiin opiskelijoihin ja katsoa, voinko olla heille avuksi.

Suuria tavoitteita ei asetettu.

– Ajatus oli lähinnä kantaa kortemme kekoon.

Mentorointi on keskustelua – ja joskus illallinen kotona

Mentorointi käynnistyi Talent Hub -verkoston järjestämällä aloitustilaisuudella, jossa ryhmä tutustui ja sopi yhteisistä teemoista. Kimmon ryhmä koostuu terveysalan kansainvälisistä opiskelijoista.

Tapaamisten aiheiksi suunniteltiin omien vahvuuksien tunnistamista, urasuunnittelua ja verkostoitumista. Suunnitelmia on kuitenkin muokattu matkan varrella osallistujien kiinnostuksen mukaan.

– Yhdellä kerralla esittelin terveysalan yrityksiä, koska se kiinnosti opiskelijoita työllistymisen näkökulmasta. Toisella kerralla käsittelimme tekoälyä ja sen hyödyntämistä.

Mentorointi ei ole rajoittunut vain virallisiin tapaamisiin.

– Kutsuin opiskelijat myös illalliselle kotiini. He pääsivät tapaamaan perhettäni ja maistamaan suomalaista ruokaa – ruisjauhoissa leivitettyä kuhaa ja perunamuusia. Se oli monelle täysin uusi kokemus, mutta hyvin maistui.

Kimmo korostaa keskustelun merkitystä.

– Pyrin siihen, että minä puhun mahdollisimman vähän ja ryhmä keskustelee mahdollisimman paljon.

Yksi suurimmista yllätyksistä on ollut opiskelijoiden osaaminen.

– He ovat todella ammattitaitoisia, vaikka ovat opiskelijoita. Monella on vahva tausta kotimaastaan, esimerkiksi yrittäjinä tai sairaalaympäristöstä.

Mukana olo ei ole ollut heille itsestäänselvyys.

– He ovat ottaneet isoja riskejä päästäkseen opiskelemaan Eurooppaan.

Samalla mentorointi on tuonut esiin vaikean kysymyksen.

– Opiskelijoiden ykköstavoite on löytää työpaikka, mutta mentoroinnin tarkoitus ei ole suoraan työllistää. Ja tällä hetkellä työmarkkina ei vedä. Tämän odotusten ja todellisuuden välisen ristiriidan kanssa olen paininut mentorina.

Kulttuurierot yllättävän pieniä

Kansainvälisyys on ollut keskeinen osa kokemusta, mutta ei ehkä odotetulla tavalla.

– Yllättävää on ollut, kuinka helppoa kommunikaatio on ollut. Meitä yhdistää terveysalan kieli ja tiede, joten kulttuurierot ovat jääneet melko pieniksi.

Sen sijaan mentorointi on auttanut sanoittamaan omaa kulttuuria.

– Kun selittää suomalaista työelämää ja mentaliteettia ulkopuolisille, joutuu itsekin miettimään, miksi toimimme tietyllä tavalla.

Hyöty ei ole aina mitattavaa, mutta merkityksellistä

Organisaatiolle mentoroinnin hyödyt eivät välttämättä ole suoraan mitattavissa.

– Suoraa numerollista hyötyä tästä ei meille ehkä ole, mutta verkostoituminen on tärkeää. Opiskelijat oppivat tuntemaan Kuopio Healthia ja sen verkostoa paremmin.

Kimmo näkee myös laajemman yhteiskunnallisen näkökulman.

– Tänne tulevat opiskelijat ovat rohkeita. Osa heistä voisi päätyä yrittäjiksi Suomeen, ja se olisi meille iso mahdollisuus.

Samalla tilanne herättää huolta.

– On surullista kuulla, miten paljon he ovat panostaneet tullakseen tänne ja miten vaikeaa työllistyminen voi olla.

Mentorointi vaatii aikaa ja aitoa kiinnostusta

Kimmo suosittelee mentorointia, mutta ei kaikille.

– Tämä vaatii aikaa ja sitoutumista. Ei kannata lähteä mukaan, jos on valmiiksi ylikuormittunut.

Oikealle ihmiselle kokemus on kuitenkin antoisa.

– Suosittelen tätä henkilölle, jota kiinnostaa kansainvälisyys, ihmisiin tutustuminen ja työelämän kysymysten pohtiminen. Tärkeintä ei ole esiintyminen, vaan kyky kuunnella ja kysyä.

Yksi käytännön vinkki nousee ylitse muiden:

– Hae sparrauskaveri mentoroinnin suunnitteluun – se voi olla kollega tai vaikka tekoäly.

Tulevaisuus riippuu yhdestä asiasta

Kimmo suhtautuu mentoroinnin jatkoon varovaisen avoimesti.

– Osallistumme jatkossa, jos se on mahdollista. Mutta koen ristiriitaa opiskelijoiden odotusten ja todellisuuden välillä. Se tekee tästä myös raskasta.

Itse ohjelma saa kuitenkin kiitosta.

– Tämä on toteutettu erittäin ammattimaisesti. Lopulta kyse on kuitenkin siitä, että tällainen toiminta tarvitsee tuekseen toimivan työmarkkinan.

Jos kiinnostuit mahdollisuudesta toimia mentorina, lisätietoa löydät osoitteesta: https://www.talenthubeasternfinland.fi/tyonantajille/

 

Mentorointi on osa Talent Hub Eastern Finland -verkoston toimintaa, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Itä-Suomessa. Verkostossa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Karelia, Savonia, Riveria, Sakky ja YSAO. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Teksti: Tiina Weman
Kuvat: Raija Törrönen

 

Artikkeli on julkaistu alunperin Talent Hub Eastern Finlandin nettisivuilla.