Jäsenet estradilla: Pfizer Oy
Tuotekehitystä uusien lääkeinnovaatioiden löytymiseksi
Pfizer Oy on yksi Suomen suurimmista lääkeyrityksistä, joka toimii aktiivisesti Suomessa. Pfizer tekee lääketutkimuksia ja edistää terveyttä. Pfizerilla työskentelee noin 120 ihmistä ja Suomen markkinoilla on noin 90 Pfizerin eri lääkettä. Vuonna 2022 Pfizerin Suomen liikevaihto oli 260,6 miljoonaa euroa. Pfizer Oy:n toimitusjohtaja on Sami Huilla. Pfizer on toiminut Suomessa vuodesta 1959 ja tekee kliinisiä lääketutkimuksia ja on mukana rahoittamassa useita julkisen ja yksityisen välisiä tutkimusyhteistyöhankkeita.
”Pfizerilla on useita tapoja tehdä tutkimusyhteistyötä. Tutkijalähtöisen tutkimuksen mahdollistavat tietyt prosessit eli tutkijat voivat lähestyä paikallisia lääketieteellisiä asiantuntijoita suoraan tutkimusehdotuksilla, jotka voivat olla perustutkimusta, rekisteritutkimusta tai kliinistä tutkimusta. Tärkeää on alustava yhteinen keskustelu ja yhteisen intressin löytäminen, jonka jälkeen tutkimusehdotuksen voi lähettää Pfizerin rekisteriin. Lisäksi Pfizer global järjestää kilpailtuja apurahahakuja, joissa on tyypillisesti tietty aikaikkuna ja tietty määritelty aihepiiri. Suomessa paikalliset asiantuntijat tiedottavat kliinikoita ja verkostoja meneillään olevista hauista”, kertoo Pfizerin Medical Lead, Merja Väkeväinen.
”Pfizer tekee myös paikallista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Nämä kumppanit löytyvät tyypillisesti yrityksen yhteistyöverkostoista. Kumppanit voivat olla kliinikoita, mutta myös muita tutkimusta tekeviä toimijoita. Nämä tutkimusyhteistyöhankkeet voivat olla Pfizerin sponsoroimia, mutta ne voivat olla myös yhteisrahoitteisia. Kolmas osa-alue ovat puhtaasti Pfizerin sponsoroimat kliiniset tutkimukset ja usein näissä tutkimuksissa ollaan suoraan yhteydessä tietyn alan kliinikoihin. Tutkimusyhteistyöhankkeissa sekä kliinisissä tutkimuksissa yhteistyötä on tehty paljon yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden kanssa, mutta mukana on ollut myös yksityisiä klinikoita.”
Lääketutkimuksia kaivataan Suomeen lisää
”Kliinisten lääketutkimusten tilanne Suomessa ei yleisesti ottaen ole tällä hetkellä kovin hyvä, eikä niitä saada Suomeen läheskään niin paljon kuin toivottaisiin. Tämä koskee koko lääkealaa. Yksi tärkeimmistä syistä tähän on Suomen terveydenhuollon kuormittuneisuus. Tutkimus vaatii aikaa ja tukea, eikä sen tekeminen onnistu työajan ulkopuolella. Tiedämme, että esimerkiksi Kuopion alueella on yhteisesti päätetty, että tutkimusta tulee priorisoida ja että siihen panostetaan myös tulevaisuudessa.”
”Toinen syy on, että globaalit yritykset tekevät globaaleja päätöksiä siitä, mihin kliinisiä lääketutkimuksia pyritään viemään. Investoijan näkökulmasta on tärkeää saada dataa ja isoja potilasmääriä mahdollisimman nopeasti. Tämä tarkoittaa, että meillä täytyy olla Suomessa kilpailuvaltteja, joilla tutkimuksia voidaan myydä globaaleihin organisaatioihin. Kun tutkimuksia saadaan, on pienen maan erityisen tärkeää varmistaa, että tilaajalle toimitetaan se mikä luvataan”, jatkaa Väkeväinen.
Pfizer keskittyy kliinisissä tutkimuksissa globaalin strategian mukaisiin fokusalueisiin, joita ovat onkologiset sairaudet (erityisesti urologiset ja hematologiset syövät sekä rintasyöpä), tulehdukselliset ja immunologiset sairaudet (erityisesti reumatologiset sairaudet, suolistosairaudet ja ihotaudit), useat eri rokotteet sekä metaboliset ja sydän- ja verisuonisairaudet. Tällä hetkellä fokuksessa on myös migreenin tutkimus.
Suomi vahva rokotetutkimuksessa
Suomi on rokotetutkimuksen ykkösmaita globaalissa mittakaavassa ja lähes kaikkia Pfizerin rokotetutkimuksia ainakin ehdotetaan Suomeen. Rokotteita ajatellen Suomessa on äärimmäisen hyvä infrastruktuuri. Myös onkologiassa on tehty valtavan hyvää työtä ja tällä hetkellä on menossa ja alkamassa useita onkologisia lääketutkimuksia Suomessa. Olemme olleet tutkimuksen suhteen proaktiivisia, tehneet tiivistä yhteistyötä Pohjoismaissa ja kun tänne on saatu tutkimuksia, on syntynyt positiivinen lumipalloefekti ja tutkimuksia on saatu lisää”, Väkeväinen kertoo.
”Rokotteisiin ja rokotetutkimuksiin myös suhtaudutaan Suomessa hyvin myönteisesti. Lisäksi meillä on hyvät rekisterit, joista saadaan pitkän aikavälin tietoa. Suomalaisen kansallisen rokoteohjelman rekisteri ja tartuntatautirekisteri ovat todella laadukkaita ja data erittäin luotettavaa”, lisää Specialty Care Lead, Tero Ylitalo.
Lääketutkimuksen logiikan ymmärtäminen tärkeää myös suurelle yleisölle
Lääketehtaisiin ja lääketutkimuksiin on viime vuosina kohdistunut niin kutsuttua dirty pharma -ajattelua, ja usein asioihin, joista ei ole tietoa, liittyy aina huhuja ja salaliittoteorioita.
”Lääketutkimus on kuitenkin eettistä, säädeltyä ja laadukasta, ja tätä toimintaa haluamme tehdä tutummaksi ja tunnetummaksi. Koen, että yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin sekä muiden toimijoiden kanssa on tärkeää, kuten myös informointi siitä, mitä ja miten tutkimuksia tehdään, millaiset laatukriteerit tutkimuksille on olemassa sekä millainen viranomaisvalvonta vaaditaan. On myös olennaista lisätä tietoa lääkeyrityksiltä vaadittavista kriteereistä ja avata näitä kriteeristöjä. Tätä voimme toki itse kehittää, mutta rohkaisemme myös tutkimusyhteistyökumppaneitamme kertomaan avoimesti, mitä lääketutkimus on”, summaa Ylitalo.
”Lääketutkimus on hyvin pääomaintensiivistä toimintaa, jossa lääkkeen tai rokotteen kehittämisen hintalappu on usein jopa miljardi euroa, ja tutkimuksesta on pitkä tie valmiiksi lääkkeeksi ja monet hankkeet epäonnistuvat. Ne innovaatiot, jotka päätyvät potilaiden hyväksi ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön, rahoittavat myös lääketutkimusta. Myös tässä toimialan logiikkaa olisi hyvä tuoda selkeästi näkyviin”, hän lisää.
Pfizerilla on parhaillaan meneillään satoja lääketutkimuksia eri puolilla maailmaa. Pfizerilla on lähes sata tutkimusohjelmaa kliinisissä tutkimusvaiheissa ja rekisteröinnissä. Pfizerilla on kaikkiaan yhdeksän suurta tutkimus- ja kehityskeskusta. Niistä seitsemän sijaitsee Yhdysvalloissa ja kaksi Britanniassa. Näiden lisäksi Pfizerilla on lukuisia pienempiä tutkimuskeskuksia ympäri maailmaa. Uusia lääkkeitä tarvitaan, sillä suureen osaan tunnetuista noin 30 000 sairaudesta ei ole olemassa tehokasta hoitoa. Pfizer keskittääkin tutkimustaan ja tuotekehitystään niille alueille, joilla on suurin tarve uusille hoidoille.
Yhteistyö sidosryhmien kanssa keskeisessä roolissa
Pfizer toimii myös aktiivisesti suomalaisessa yhteiskunnassa, sillä terveyden kokonaisvaltainen edistäminen vaatii terveydenhuollon laajempaa kehittämistä ja uudenlaista yhteistyötä. Pfizer on myös osaltaan edistämässä kansallisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian toteutumista. Sen tavoitteena on tuoda Suomeen lisää terveysalan investointeja ja talouskasvua. Kuopio Healthin ja terveysekosysteemin kumppaniksi liittyminen olikin siksi luontevaa.
”Tunnemme Akin (Gröhn) kanssa jo pitkältä ajalta ja tavatessamme päivitimme kuulumisia. Aki kertoi Kuopio Healthistä ja sen toiminnasta, itse kerroin työskenteleväni Pfizerilla. Totesimme keskustellessamme, että molempien organisaatioiden toiminnassa on yhteneväisiä intressejä ja että niitä voisi työstää laajemmalla kokoonpanolla. Mietimme, mitkä voisivat olla yhteistyön osa-alueita ja miten niitä voisi viedä eteenpäin”, kertoo Ylitalo.
”Pfizerilta tuli helmikuussa 2023 useampi henkilö tutustumaan Kuopioon ja Kuopio Healthiin. Aki oli järjestänyt ekosysteemin toimijoita mukaan esittäytymään. Näin saimme todella kattavan kuvan siitä, minkä tyyppistä tekemistä Kuopiossa on, millaisia toimijoita siellä on ja mikä on Kuopio Health. Olimme vaikuttuneita, miten energistä tekemistä Kuopiossa asian ympärillä on. Tapaamisen jälkeen mietimme, millaisia yhteistyömalleja olisi mahdollista toteuttaa ja kumppanuusmalli oli niistä yksi. Toimijat, joita ekosysteemissä on mukana, ja Pfizerille merkityksellinen sisältö vaikuttivat paljon. Uskomme, että tämän tyyppisellä yhteistyöllä on mahdollista lisätä innovaatioita ja kliinisiä tutkimuksia sekä ehkä löytää Kuopion alueen startupeja, joiden hankkeita viedä eteenpäin tutkimuksen ja kehityksen näkökulmasta.”
”Meillä selvästikin on yhteisiä kiinnostuksen alueita ja Kuopio Healthilla on sellaista osaamista, joka mahdollistaa alueiden eteenpäin viemisen. On tärkeää edistää tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä. Kuopiossa on loistavaa osaamista lääkkeiden tuoman arvon tutkimuksessa ja tiedolla johtamisessa rekisterien avulla. Lisäksi ympäristö ja asenne Kuopiossa on sellainen, että yllättäviäkin mahdollisuuksia saattaa löytyä. Pfizer on vahvasti kansainvälinen yritys ja pystyy tuomaan vahvat kansainväliset verkostot mukaan toimintaan”, lisää Väkeväinen.
”Ekosysteemiä varmasti hyödyttää myös Pfizerin niin kutsuttu global reach, eli mahdollisuus viedä esimerkiksi startup-aihioita eteenpäin maailmalle. Pfizerilla on myös Suomessa laajat verkostot, joiden kautta uutta arvoa voi syntyä. Uskomme, että yhteistyö usean eri tahon kanssa tuo hyötyjä hyvinvointialueelle. Esimerkiksi potilastukiratkaisut, digitaaliset palvelut ja niiden yhdessä kehittäminen päätyy parhaassa tapauksessa alueen potilaiden hyväksi ja tehostaa näin terveydenhuoltoa. Pitää jättää osittain myös mahdollisuus yhdessä löytämisen iloon, eli lähdemme avoimin mielin katsomaan, mitä täältä löytyy. Nyt olemme tunnistaneet keskeisiä painopistealueita, mutta olemme myös aidosti uteliaita ja haluamme antaa mahdollisuuden myös sille, mitä emme ehkä ole miettineet”, päättää Ylitalo.